Eläinakupunktio – mitä se on?

Akupunktion historia on jäljitetty tuhansien vuosien taakse ja eläinten hoitoon sitä on tutkimusten mukaan käytetty lähes yhtä kauan. Akupunktio on alkujaan ollut valittujen akupunktiopisteiden stimuloimista ainoastaan neuloilla, mutta nykyään avuksi on kehitetty myös laserlaitteita (laserakupunktio) ja sähköstimulaattoreita (elektroakupunktio).

Karkeasti akupunktion oppi voidaan jakaa kahtia: perinteiseen kiinalaiseen lääketieteeseen perustuva ja länsimaiseen lääketieteeseen perustuva suuntaus. Kiinalaisen lääketieteen suuntauksessa akupunktiopisteet valitaan TCM-diagnoosien (Traditional Chinese Medicine) perusteella, kun taas länsimaisen suuntauksen mukaan hoidettavat pisteet valitaan hyödyntäen tietoja fysiologiasta ja anatomiasta. Oma koulutukseni akupunktioeläinlääkärinä perustuu länsimaisen lääketieteen suuntaukseen ja näyttöön perustuvaan lääketieteeseen (Evidence Based Medicine, EBM).

Akupunktiopisteitä sijaitsee eri puolilla kehoa ja eri eläinlajeista on olemassa yleistettyjä karttoja, joita voidaan hyödyntää pisteitä etsiessä. Lopullinen pisteiden paikantaminen perustuu aina huolelliseen palpaatioon ja potilaan reaktioiden havainnointiin. Akupunktiopisteitä ei ole pystytty kuvaamaan yhdellä yhdistävällä tekijällä, eikä pisteistä ole onnistuttu valmistamaan esimerkiksi histologisia leikkeitä tutkittavaksi. Usein akupunktiopisteet sijaitsevat lähellä hermopunoksia, lähellä lihaskalvojen läpi kulkevia hermoja, lähellä lihasten motorisia päätelevyjä tai lihasten triggerpisteissä. Akupunktioneulat pyritään hoidossa saamaan suoraan akupunktiopisteeseen tai ainakin hyvin lähelle pistettä. Toisinaan onkin parempi olla osumatta aivan suoraan hyvin aktiiviseen (ja kipeään) triggerpisteeseen, akupunktioneulan paikallinen vaikutus kun ulottuu kuitenkin jopa 2,5 cm säteelle.

Akupunktion vaikutus perustuu ääreishermoston stimulaatioon ja sen seurauksena tapahtuvaan keskushermoston neuromodulaatioon eli hermoston viestinkulun muokkaukseen. Vaikutukset voidaan jakaa paikallisiin, segmentaalisiin, heterosegmentaalisiin ja yleisiin vaikutuksiin.

Paikallisia akupunktion vaikutuksia ovat esimerkiksi verenkierron vilkastuminen (vasodilaatio), hermojen ja verisuonten muodostumisen stimuloiminen ja adenosiini -välittäjäaineen vapautuminen. Segmentaalisista vaikutuksista ehkä tärkein on kipuimpulssin muokkaaminen ennen keskushermostoon ehtimistä. Heterosegmentaalinen vaikutus liittyy myös kipuimpulssiin – akupunktio edesauttaa kipuimpulssin vaimentamista hermostossa. Systeemisiä akupunktion vaikutuksia ovat muun muassa limbisen järjestelmän deaktivoiminen (limbinen järjestelmä vastaa kivun aistimisen emotionaalisesta puolesta), sekä endorfiinin ja oksitosiinin vapautuminen elimistössä. Näiden vaikutusten takia akupunktiopotilaat ovat usein tyytyväisen ja uneliaan oloisia hoidon jälkeen.


Akupunktio on erittäin hyvä hoitomuoto krooniseen ja akuuttiin kipuun. Akupunktio edesauttaa myös kudosvaurioiden paranemista ja siksi sitä voidaan hyödyntää myös leikkauksista tai vammoista toipumisessa. Esimerkiksi välilevytyrän leikkauksen jälkeen akupunktiolla voidaan kivunlievityksen lisäksi edesauttaa hermoston toipumista.

Akupunktiota käytetään usein yhdistettynä muihin hoitomuotoihin, mutta joissain tapauksissa se voi olla kaikki mitä tarvitaan. Jos mietit, voisiko akupunktio olla lemmikillesi sopiva hoitomuoto, voit konsultoida omaa eläinlääkäriänne asiasta tai ottaa yhteyttä Idaan täältä.

Julkaisussa käytetyt lähteet:

  • Idan muistiinpanot luennoilta (Samantha Lindley 2019)
  • A.M.Schoen, Veterinary Acupuncture – Ancient art to Modern Medicine, Mosby (2000)

Vastaa